Letra da Música: Sisu Sinivalkoinen - Sotajumala

Puolesta vapauden uhatun.
Puolesta oikeuden loukatun.
Sisään jokaisen sotilaan painajaiseen,
velvollisuuteen veriseen.
Yhteinen asia kallis,
tahdon lujuuden jalosti.
Oli pieni sitkeä kansa,
jota voittamaan ei tultu helposti.

Vaikka vapisivat polvet vahvat,
sumenivat katseet terävät.
Silti taisteluhuudon kohottaen
voimansa yhdistivät.

Poltti kuumasti korvia tuli,
jota, vastaan yhdessä nousivat.
Pelotti satojen tykkien jyly,
joka maata kallista pieksi.

Vaikka vapisivat polvet vahvat,
sumenivat katseet terävät
Silti taisteluhuudon kohottaen voimansa yhdistivät

Vaikka vapisivat polvet vahvat,
sumenivat katseet terävät.
Silti taisteluhuudon kohottaen voimansa yhdistivät.

Mursi kuitenkin lujuus yhteinen,
vastarinnan vihollisen.
Koska, sisu sinivalkoinen,
kävi edellä joukon voimallisen.

Ehkä kaatuivat kuolleina sinne,
missä vapauden joutuivat todistamaan.
Silti kuuluivat joukkoon voittajien,
kansaan suoraan ja rehelliseen.
Sillä tuhansien järvien maasta,
maasta parhaimmasta.
Eivät luopuneet mistään syystä,
se on viimeinen sana suomalaisen.